Eka viikonloppu takana, eikä oikeestaan tuntunu missään. Ei sen varmaan vielä kuulukkaan tuntua, mut mä oon sellanen luonne, että jos joku (ihan sama onks se minä vai muu) kieltää multa jotain mä tarviin sen. Mä ajattelen sitä kokoajan. Mä en voi olla ilman sitä. Kiellä multa jotain, niin mä varmasti teen sen. Sellanen mä oon aina ollu ja oon jo hyväksyny et sellanen mä tuun aina olemaan. Mut oon positiivisesti yllättynyt kuinka haluton oon ollu lähtemään oluelle. Kai tätä on puitu ja mietitty nyt niin pitkään, et mun aivotkin on hyväksyny sen et tällä kertaa mun päätä ei käännetä. En sortunu edes vaikka Elsa (joka muuten on mun kämppis, duunikaveri, bestfriendforevahh, järjen ääni, mitä näit nyt on) tyhjens viikonloppuna meijän viimesiä viinivarastoja. Quote: "Mä en tee tätä itsekkäistä syistä, sua ajatellen nää pitää juoda pois ennenku sulle iskee paha alkoholin himo". Saattaa kuulostaa vittuilulta, mutta todellisuudessahan se oli kaikkea muuta. Se oli osoitus siitä, ettei Elsa anna mun päätöksen vaikuttaa itseensä tai meidän ystävyyteen. Ettei se aio olla yks niistä "no emmä tiiä voitsä tulla ku sä et juo" ihmisistä. Et se antaa mun tehä tän painostamatta ja sanomatta jatkuvasti et "joks tekee mieli" tai "ota nyt ei yks haittaa". Just tän takia mä pidän lähellä just ne ihmiset ketä ite haluun. Koska ne antaa mun olla oma itseni just niin kun mä ite parhaaks nään. Ja tää on se, minkä koen parhaaks just nyt.
Sit asiaan jote kyseltiin paljon kesällä kun kerroin tästä. Jota puitiin ja keskusteltiin ja joka kerta jouduin selittämään itseäni ja valintaani uudelleen ja uudelleen. Kuinka helppoa oiskin vedota tähän jos se ois totta, mutta näin ei vain ole. Mä haluun painottaa tätä vain kerran, enkä palaa tähän enää uudestaan:
En ole alkoholisti.
Mä en halua loukata ketään tämän asian kanssa todellisuudessa kamppailevaa ihmistä väittämällä mitään muuta. Mä pystyn olemaan juomatta ilman ahdistusta, vierotusoireita, mitään minkä kanssa todellisuudessa alkoholistit kamppailevat. Mä en käy kokouksissa. Riskirajat olen kuitenkin ylittänyt monesti, sitä en edes yritä kieltää. Päihdelinkin mukaan suositeltu kerta-annosmäärä naiselle on 5 annosta. 0-2 annosta päivässä. 0-16 annosta viikossa. Nämä kaikki on todennäköisesti tultu ylitettyä muutamaankin otteeseen elämäni aikana. Kyse ei kuitenkaan ole alkoholismista eikä siitä, että olisin alkoholin väärinkäyttäjä. Kyse on siitä, etten ole alkoholin oikeinkäyttäjä.
Viime vuoden vietin koulussa, jossa oli alkoholin nollatoleranssi. Ollaksemme nyt täysin rehellisiä, ei siellä mitään nollatoleranssielämää vietetty, mutta virallinen linja oli tämä. Humalaihakuisten juomisten kerrat vähentyivät kuitenkin 90% lukioajasta. Tämän jälkeen vietin kesäni duunissa, jossa olin käytännössä kaikki viikonloput kiinni, joten eipä tullut kesälläkään rellestettyä mielinmäärin. Tästä syystä moni onkin ihmetellyt valintaani ryhtyä tähän juuri nyt, kun alkoholinkäyttöni on verrannollisesti aikaisempaa katseltuna ollut hallinnassa jo reilun vuoden. Kuitenkin juuri tästä syystä ryhdyin tähän nyt. Se, että ajauduin eroon piireistä joissa harrastetaan humalahakuista juomista joka viikonloppu avasi silmäni sille, ettei se ole normaalia. Yllättävää kyllä, se, että mokailin harvemmin aiheuttaa suurempia morkkiksia. Kun vertaan nykyistä elämääni siihen mitä se oli lukiossa saa minut haluamaan tätä juuri nyt. Kyse ei siis ole siitä, että olisin saavuttanut pohjan. Että heiluisin alkoholismin reunalla ja pelkäisin tippuvani väärälle puolelle. Ei sinne päinkään. Kyse on siitä, että olen päässyt tarpeaksi kauas reunalta. Olen tarpeaksi lähellä raittiutta tietääkseni, että pystyn tähän. Juuri nyt ja näillä välineillä mitä minulla on.
Ja sitten näin viimesenä mainittakoon, että ostin vihdoin uuden puhelimen pöllityn (long story) tilalle. Se tekee mut vähän liian onnelliseks, ottaen huomioon et sekin on vain materiaa.
Kun nainen tekee päätöksen olla juomatta, se aiheuttaa jotenkin normaalia enemmän hämmennystä ja kysymyksiä ihmisissä. Aina pitää olla joku suurempi syy olla juomatta, kun _vaan_ se että ei yksinkertaisesti vaan halua, mikä on tietysti ihan fucked up. Jaksa kaikki kyseenalaistukset, toista itseäsi kerrasta toiseen jollei mee heti perille. Se joka koettaa saada sinuu väkisin juomaan on itsekäs, et sinä, koska et juo. Muista se :)))
VastaaPoista