Kuukausi takana, yksitoista edessä.

En kirjottanu viimeviikolla mitään, koska oon ollu ihan hullu toimijaihminen. Mun mysteeriprojekti pitää mut kiireisenä himassakin ja jotenki tuntuu, et mul on ihan sairaasti enemmän tekemistä kun sillon, kun vietin kaikki viikonloput kreisibailaamassa. Viiikoissa loppuu tunnit kesken. Tässä kuitenkin kuvia parin viikon varrelta ja lupaus, et paljastan vihdoin tälleen julkisestikkin mitä oon tässä menneillä viikoilla puuhaillu heti syysloman jälkeen joka päättyy siis 20.10.! Hui oon vielki aika liekeissä.

Huomasin myös, että syyskuun lopussa tuli kuukaus täyteen tätä alkoholittomuuden vuoristorataa. Rehellisiä plussia: jaksaa enemmän, on raikkaampi olo, viikonloppu ei tunnu loppuvan liian lyhyeen, rahaa jää enemmän sukanvarteen. Viellä rehellisempiä miinuksia: kaljaa tekee mieli 24/7 erityisesti perjantaisin, sosiaalisia kontakteja on kadonnu tosi paljon ku en oo vuosiin soitellu muuta kun kaljaseuraa, en oo ihan varma onks tää tän kaiken arvosta. 

Kyllä, mun tekis mieli soittaa vanhoille frendeille ja lähtee ottamaan se yks bisse.
Se ois niin helppoa.

Se ois niin yksinkertasta.

Mut mä en alottanu tätä luovuttaakseni heti kun ekat bileet alkaa.

Enää  10,61 kuukautta.
              46,41 viikkoa.
                   323 päivää
                       7752 tuntia
                           465120 minuuttia
                            tai 27907200 sekuntia mun seuraavaan kaljaan.